Olimme jo pitkään suunnitelleet pikku retkeä Hveragerðiin, joka on kasvihuoneistaan tunnettu pikkukaupunki puolen tunnin ajomatkan päässä Reykjavíkista. Tänään jo monta päivää hyvää säätä odoteltuamme päätimme sitten pikku sisseinä uhmata synkkää säätiedotusta ("Pilvistä. Runsasta sadetta.") ja lähteä matkaan aamuluentoni jälkeen. Vieläpä bussilla, pihisti opiskelijatyyliin... Hveragerðin Shellille pääsee Reykjavíkista bussilla 51, mutta tämä vaihtoehto osoittautui strategisesti ei-niin-fiksuksi. Kun olimme kävelleet bussipysäkiltä sen 4 km vaellusreitin alkuun, vaakatasossa iskevä sade oli piiskannut meidät litimäriksi ja Juhon mukaan "armeijassakaan ei ollu näin hirveetä keliä". Päätettiin kuitenkin jatkaa, koska nössöjähän emme ole ;)
Paikallista taidetta
Tästä alkaa varsinainen vaellusreitti...
Kiehuvaa mutaa! Tämän pytyn äärellä saatiin elämänhalumme takaisin. Turha varmaan mainita että tuolla haisi pieru... Tai siis rikki.
Epäonninen sissikokelas ei katsonut minne astui ja tässä tulos, eli se sitten niistä uutuudenkiiltävistä vaelluskengistä. Ei tosin mitään uutta tällä vastoinkäymisten vaelluksella.
Maisemat piristivät, mutta hrrr mikä tuuli tuolla oli! Sitä ei tosin kuvassa taida nähdä, tai voihan tuolta yrittää bongailla jotain rajusti huojuvaa puuta heh heh.
Söpö vuoristojoki
Edelleen samainen joki
Löydettiin taas vesiputous!
Tuskainen Juho kivoissa maisemissa. Matka tyssäsi oikealla näkyvän joen ylitykseen. Juho olisi halunnut hypätä yli yhdellä loikalla ja minä pomppia (puoliksi veden alla olevia) kiviä pitkin. Ei päästy kompromissiin joten käännyttiin sitten takaisin.
Paluumatkan haamuvuori
Neljä tuntia tuli tuolla hortoiltua. Saatiin taisteltua itsemme ajoissa bussiin reidet maitohapoilla ja sitten koitti ehkä tuskaisin osuus, eli syväjäätyminen bussissa, kesto 1 h... Mikä parasta, kun lähestyttiin Reykjavíkia, aurinko alkoi iloisesti porottaa taivalla ja synkät pilvet kaikkosivat. Niiiiiiin meidän tuuria! Kotona sitten mutaisten tuulihousujen kanssa suihkuun ja kuumaa kaakaota nassuun, elämä alkaa voittaa pikku hiljaa... Jos tuonne vielä joskus mennään, niin:
1. Sille päivälle pitää olla luvattu pelkkää auringonpaistetta
2. Meillä on vuokra-auto
3. Meillä on kartta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti