Eilen oli kovasti odottamani kiipeilypäivä :) Kiivettiin Reykjavikin lähellä sijaitsevalle Esja-vuorelle muiden vaihtareiden kanssa. Porukka oli suomalaisvoittoinen, johtuneeko siitä, että suomalaiset ovat tarpeeksi hulluja kokeilemaan kaikkea, sitä en tiedä. Mukanamme oli myös kaksi slovakialaista, saksalainen, espanjalainen sekä englantilainen.
Esja on suuri vuoriryhmä, jonka korkein kohta on suunnilleen kilometrin korkeudessa. Vuoren juurelle pääsi kätevästi bussilla, joten mahdollisuudet kiipeilyyn ovat todella otolliset. Kiipesimme Þverfellshornin huipulle, joka on 851 metriä korkea, koska sinne meni aluksi yllättävänkin helpolta tuntuva valmis turistipolku. 400 metrin jälkeen polku kävi kuitenkin melko vaikeakulkuiseksi ja lopulta joutui jo todella kiipeämäänkin. Koko reissuun meiltä meni noin 5 tuntia, sillä alas kapuaminenkaan ei ollut ihan helpoimmasta päästä.
Kaiken kaikkiaan reissu oli todella mukava ja maisemat olivat mahtavat. Itse taisin löytää jopa uuden harrastuksen kyseisestä toiminnasta, joten ei muuta kuin suurempia huippuja etsimään ;) Suosittelen lämpimästi kaikille, jotka eivät pelkää korkeita paikkoja!
Nyt lähdetään sunnuntain kunniaksi bongailemaan valaita, toivotaan että törmätään (tai siis "törmätään") edes yhteen!
Esja on suuri vuoriryhmä, jonka korkein kohta on suunnilleen kilometrin korkeudessa. Vuoren juurelle pääsi kätevästi bussilla, joten mahdollisuudet kiipeilyyn ovat todella otolliset. Kiipesimme Þverfellshornin huipulle, joka on 851 metriä korkea, koska sinne meni aluksi yllättävänkin helpolta tuntuva valmis turistipolku. 400 metrin jälkeen polku kävi kuitenkin melko vaikeakulkuiseksi ja lopulta joutui jo todella kiipeämäänkin. Koko reissuun meiltä meni noin 5 tuntia, sillä alas kapuaminenkaan ei ollut ihan helpoimmasta päästä.
Kaiken kaikkiaan reissu oli todella mukava ja maisemat olivat mahtavat. Itse taisin löytää jopa uuden harrastuksen kyseisestä toiminnasta, joten ei muuta kuin suurempia huippuja etsimään ;) Suosittelen lämpimästi kaikille, jotka eivät pelkää korkeita paikkoja!
Nyt lähdetään sunnuntain kunniaksi bongailemaan valaita, toivotaan että törmätään (tai siis "törmätään") edes yhteen!
Taustalla kohoaa huippu, jolle kiipesimme.
Maasto on todella karua, mutta samalla myös erityisen upeaa ja ainutlaatuista. Tästä purosta täytettiin vesipullot!
Huippu häämöttää jo!
Maisemaa huipulta
Kohti merta
Reykjavik tuolla jossain
Ihan ok maisemat
Anitan tyylinäyte alas kiipeämisestä
Tänne vielä palataan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti