lauantai 30. kesäkuuta 2012

Bless bless.

Nyt on vihdoinkin aikaa kesän riennoilta kirjoittaa yhteenveto vaihtovuodesta ja jakaa muutama vinkki tuleville vaihtareille! Vaihtoon lähteminen oli yksi elämäni parhaimpia päätöksiä, ja 9 kuukautta Islannissa hujahtivat ohi sellaisella vauhdilla, että yhden lukukauden vaihto olisi varmaan tuntunut silmänräpäykseltä. Toisin sanoen voin lämpimästi suositella vaihtoajaksi yhdeksää kuukautta ja kohdemaaksi Islantia. Toisaalta jos suurkaupungin syke kiinnostaa enemmän ja eräjormailu ei niinkään, niin kannattaa harkita toista kohdetta ;) Islantiin kannattaa muuten lähteä vaihtoon vasta maisterivaiheessa, sillä kandikurssit ovat pääosin islanniksi ja kandina ei pääse maisterikursseille, ainakin sähkötekniikan osastolla olivat aika tiukkoja tämän kanssa, en tiedä miten muilla osastoilla sitten. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon että sähkötekniikan osaston opetus painottuu vahvasti signaalinkäsittelyyn... Onneksi Islannin yliopistossa saa kuitenkin osallistua melko vapaasti eri tiedekuntien kursseille ja opintopisteet saa helpohkosti kasaan. Seuraavaksi muutama muu hyödyllinen huomio:

Saapuminen
Pakollinen orientaatiokokous oli elokuun lopussa (meillä 29.8), ja olisi suotavaa saapua maahan aikasemminkin ja hakea oitis kennitalaa (henkilötunnus), koska sen saamisessa voi kestää muutamia päiviä. Ilman kennitalaa ei pysty esimerkiksi rekisteröitymään kursseille.

Asunto
Islannin yliopisto lähettää muistaakseni kesä-heinäkuussa listan eri vuokranantajista (lähinnä guesthouseja) ja kannattaa alkaa pommittaa vuokranantajia asuntokyselyillä heti parin päivän sisällä. Kämpät menevät nimittäin aika nopeasti kaupaksi... Itse valitsisin asunnon Reykjavikin keskustasta, sillä sieltä pääsee näppärästi kävellen yliopistolle ja kaikki tarpeellinen on lähellä. Bussit kulkevat aika huonosti iltaisin ja viikonloppuisin, joten siitäkin syystä kannattaa asua keskustassa. Jotkut vaihtarit hankkivat pyörät, mutta halpojen sellaisten löytäminen tuntui olevan melko haastavaa.

Opiskelu
Opiskelusta olemmekin jo kirjoitelleet läpi vuoden, mutta lukukausista sen verran että syyslukukausi oli meillä 5.9-16.12.2011, jonka jälkeen oli joululoma (17.12-4.1). Kevätlukukausi oli puolestaan 5.1-10.5.2012. Molempien lukukausien kaksi viimeistä viikkoa olivat tenttiviikkoja. Ajankohtaiset tiedot kannattaa toki tarkistaa yliopiston nettisivuilta, mutta tässä siis suuntaa antavat tiedot. 

Retket
International office järjestää lukukausien aikana muutamia retkiä, joita ei ole hinnalla pilattu, joten niille kannattaa osallistua. Islannin ihmeet ovat valitettavasti kaikki Reykjavikin ulkopuolella... Jos saapuu maahan elo-syyskussa niin kannattaa katsoa milloin autovuokraamojen hinnat tippuvat talvisesongin puolelle ja ottaa sitten aika pian vuokra-auto alle, talvea lähestyessä kelit muuttuvat koko ajan kurjemmiksi. Kevät on myös aika haastavaa aikaa matkailuun, sääolosuhteet Islannissa osaavat kyllä yllättää...
Muuta
1) Islantiin suunnatessa matkalaukkuun kannattaa pakata ainakin tuulenpitävää vaatetta! Ja lämpöisiä tamineita. Sisäänajetut vaelluskengät on myös hyvä olla jos meinaa yhtään tutustua saaren uskomattomaan luontoon reippailun merkeissä. Jos budjettimatkailu kiinnostaa niin makuupussi kannattaa myös napata mukaan... Sitten kun nämä kaikki rojut saisi vielä taiottua 20 kiloon niin voi olla aika tyytyväinen :) Ei ehkä kannata asennoitua niin että ostaa kaikki goretex-hifistelutamineet Islannista, koska Suomesta ne saa paljon halvemmalla.
2) Toivottavasti kukaan ei tingi budjetissa matkavakuutusten kohdalta! Vaikka itse pysyimme terveinä kuin pukit tuon 9 kuukautta, eikä tarvinnut tutustua paikalliseen terveydenhuoltoon, niin esimerkiksi matkatavaramme eivät olleet yhtä onnekkaita. Oma vakuutusyhtiöni korvasi jo hajoneen objektiivini ja aiemmin talvella uudet lentoliput, kun jouduin palaamaan Islantiin aiottua myöhemmin. Juhon kannettava odottelee vielä tuomiotaan... Eli matkavakuutuksesta ei sitten pihistellä!

3) LUT vaatii vaihtareita kirjoittamaan vaihtoajastaan raportin tai pitämään blogia. Matkaraportilla pääsee ehkä helpommalla, mutta toisaalta blogia ahkerasti päivittämällä esimerkiksi kotiväki pysyy hyvin informoituna lapsosten seikkailuista maailmalla ;)

Toivomme että blogistamme on hyötyä tuleville vaihtareille ja miksei muillekin Islannin matkaajille. Meille saa edelleen jättää kommenttia ja kysymyksiä tänne blogin puolelle tai koulun sähköpostin kautta. Kiitos myös kaikille kommentoijille ja muille lukijoille! Nyt on aika sitten nauttia Suomen kesästä ja suunnitella seuraavaa reissua saagojen saarelle :)



























 




sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Länsivuonot

Luvassa viimeinen matkareportaasi! Aivan toukokuun alussa teimme kolmen päivän täsmäiskun Länsivuonojen läntisimpään "sormeen". Alue oli jälleen erilaista Islantia, ja ensi kertaa vuoden aikana kylmä hiki valui pitkin otsaa kun jurnutimme alas ja taas ylös toinen toistaan jyrkempiä ja kapeampia vuoristoteitä. Sai pelätä mahdollisia vastaantulijoita, päälle vyöryviä kiviä ja jyrkänteeltä tipahtamista. Kaiteet olis kivat. Ja asiallinen nelivetojeeppi...  Mutta turha varmaan mainita että maisemat puolestaan olivat mykistävät, kenties kauneimmat näkemäni Islannissa. Säiden suhteenkin kävi hyvä mäihä, ensimmäisenä päivänä tihkutti hieman, mutta tiet olivat sulat ja matka taittui helposti (paria nousua lukuunottamaatta, köh). Kaksi seuraavaa päivää aurinko porotti iloisesti. Ja parin viikon päästä vuonoilla satoikin kuulemma lunta ihan kunnolla. Täydellinen ajoitus siis!

Reissun suurinta herkkua oli ehkä lukuisissa kuumissa lähtiessä lilluminen, lunnibongailut Látrabjargin lintukalliolla sekä Dynjandi-vesiputouksen näkeminen. Majapaikkoina meillä oli hostelli Bíldudalurissa ja Breiðavíkin hotelli, joka oli aikaisemmin toiminut poikakouluna. Jälkimmäisessä meillä oli suorastaan mikroskooppisen pieni huone, jonne oli saatu mahdutettua kalusteista vain kerrossänky ja tuoli. Mutta kyllä siellä yhden yön nukkui helposti. Hotelli sijaitsi lähellä Látrabjargin legendaarista kalliota, joten kävimme bongailemassa lintuja kahteen otteeseen. Lunneja näkee kuulemma parhaiten illasta aamuun, muulloin ne tekevät pitkää päivää merellä. Illalla pääsimmekin tekemään kyseisiin otuksiin tuttavuutta, mutta toisella visiitillä keskipäivillä emme nähneet enää yhtäkään.

Enempiä höpöttelemättä, tässä muutama todiste Länsivuonojen kauneudesta:

Tässä ei se kauneus pääse oikein oikeuksiinsa... Mutta aina kun näitä kylttejä tuli vastaan, alkoi se kylmä hiki valumaan. Tämän kyltin jälkeen tie oli ihanaa siksakkia ylös asti, eli mutkassa kaikki vauhdit pois ja sitten ykkösvaihteella epätoivoisesti sutien ylös. Mutta ei me opiskelijat mitään nelivetoja vuokrailla!

Urhea pikkuautomme ja matalanpuoleinen lumikinos. Haluaisin nähdä millaisella monsteri-aura-autolla tuo tie oli aurattu.


 Upea Dynjandi

 Juho iltauinnilla.

Bíldudalurin kaupunni. Tuolta löytyvä hostelli oli oikein mainio!

Vuorilla oli hieman sumuista...

 ... Mutta lähempänä merenpintaa arska paistoi :) 




Islannin vanhin (rakennettu 1912) teräslaiva möllöttää aavemaisesti erään tien varrella.

Rauðisandurin hiekkarantaa. Tie tuonne oli kamala, olin totaalisen hermorauniona kun Juho kaahasi ainakin 8 km/h nopeudella alas siksak-mäkeä, joka ei ollut kaiteita nähnytkään. Ja alhaalla piti aloittaa stressaaminen siitä kuinka ihmeessä pääsemme pikku Volkkarillamme mäen takaisin ylös... Onneksi Juho sai rallikuskin ottein taituroitua meidät takaisin vuoren huipulle. Turha varmaan mainita etten suostunut koskemaan rattiin kertaakaan reissun aikana? Onneksi Suomessa ei ole vuoria.


Merirokkoja (?)


 Breiðavíkin hotelli

Hotellilta kesti noin 10 minuuttia ajaa Látrabjargin lintukalliolle, jossa meitä heti alkuun tervehti tällainen kyltti. Muistaakseni joitakin vuosia sitten eräs turisti oli tippunut kalliolta juurikin lunneja kuvatessaan, kun oli kuvannut niin tohkeissaan eikä ollut oikein katsonut minne astui. Siinä kävi varsin surullisesti :(

 Tässä sitten muutama otos söpöläisistä. Jännä juttu että kameran muistikortti oli hieman tukossa kun olin näemmä räpsinyt reilu 300 kuvaa pelkästään noista fotogeenisistä palleroista...




 Seuraavana päivänä meitä tervehtivät vain lokit ja nämä minipingviinit, ei mitään haisua näiden lajista.


Loistava sijainti uima-altaalle! Olisin voinut jäädä loppupäiväksi tuonne löhöämään.


Juho ei tippunut kalliolta.