Huono onni on päässyt potkimaan meitä aika hyvin viime aikoina. Ensin kamerani objektiivi kosahti ja seuraavaksi Juhon tietokone. Nyt koitetaan sinnetellä tällä mun antiikin aikaisella koneella, joka pitää hallussaan tietokoneiden hitauden maailmanennätystä. Itse olen jo tottunut konepapparaisen jähmeyteen, mutta Juholla pinna paukkuu ja verisuonet ratkeilevat kilpaa ohimoilla. Ja tosiaan, kuvat pääsiäisen ajalta ovat luonnollisesti jumissa Juhon koneella, joten en voi esitellä maitovalas kuumassa lähteessä-teemaisia kuvia hetkeen, jos koskaan :( Onneksi on lainakamera, mutta olisi hienoa jos oman objektiivin saisi heräteltyä henkiin tai ostettua uuden (onneksi ovat halpoja kuin saippua.... not). Olemme nyt siis käytännössä päässeet tutustumaan islantilaisten tietokone- ja kameratohtoreiden aikakäsitykseen, joka on: "Ilmoitamme viiden päivän kuluttua koneesi kohtalosta" (eli yhdeksän päivän jälkeen) ja "Soitan kolmen tunnin päästä kun olen kasannut koneesi" (ei enää soittoa samaisena päivänä). Turha varmaan mainita ettei kamerastani ole kuulunut mitään, vaikka lupasivat soittaa seitsemän päivää sitten... Huomenna kiukkuista puhelua kehiin siis.
Ja sitten muihin aiheisiin... Perjantaina kävimme juhlistamassa tuutorini 20 v. synttäreitä. Olisin voinut vaikka muuttaa siihen taloon, merenrantatontti ja upea näköala Esjalle, kyllä kelpaa. Ja jo toisen kerran parin viikon sisään sain kuulla ihmettelyjä siitä että miten voin olla niin stereotyyppisen islantilaisen näköinen. Ja pari kertaa kun minä tai Juho olemme kysyneet jotain englanniksi (esim. huoltsikalla) niin olemme saaneet vastauslitanjan islanniksi. Vasta kun olemme silmät ymmyrkäisinä toistaneet kysymyksen niin olemme saaneet englanninkielisen vastauksen. Toinen huomion arvioinen asia on Juhon nimi, joka tuntuu olevan rakettitieteellisen vaikea sisäistää, siis kaikille muille paitsi suomalaisille ja japanilaisille. Olen kerännyt rakkaan lapsen monien nimien listaa: Juko, Juso, Josha, Jahoo, Ju. Toisaalta ei saa nauraa, koska islantilaisten nimet ne vasta hankalia lausua ovatkin!
Meillä on ollut aika kiireiset pari viikkoa, kun ensin pikku perheeni tuli vierailulle ja sitten Juhon vanhemmat. Olemme siis reissanneet kiitettävästi pitkin ja poikin Islantia. Mitä niitä nyt oli, Snæfellsnes, Reykjanes, Blue Lagoon, Vík í Mýrdal, Skaftafell, Seljalandsfoss, Skógafoss, Golden circle, Hveragerðin kuuma joki, Hraunfossar, Barnafoss, ratsastusta Mosfellsbærissa ja kuumissa lähteissä lillumista useaan otteeseen. Löysimme superhalvat lennot pohjoiseen, Akureyriin, ja tiistaina olisi lähtö! Jos pohjoisen retken jälkeen ehtisimme vielä pyörähtää Länsivuonoilla, olisin tooodella onnellinen. Sellaiset suunnitelmat siis viimeisille Islantiviikoille. Surullista että tämä paratiisi täytyy kohta jättää taakse. Koulukurssit olemme saaneet päätökseen ja kuvaukset käydyistä kursseista kirjoittelemme myöhemmin. Kuvituksena muutama surullinen kuva, koska näemmä upouusi muistitikkuni, jolle siirsin kuvat retkiltämme, on mystisesti tuhonnut 90 % kuvista (miksi en ole yllättynyt?!). Onneksi ne ovat vielä kamerassa tallella mutta silti. Huohh.
Meillä on ollut aika kiireiset pari viikkoa, kun ensin pikku perheeni tuli vierailulle ja sitten Juhon vanhemmat. Olemme siis reissanneet kiitettävästi pitkin ja poikin Islantia. Mitä niitä nyt oli, Snæfellsnes, Reykjanes, Blue Lagoon, Vík í Mýrdal, Skaftafell, Seljalandsfoss, Skógafoss, Golden circle, Hveragerðin kuuma joki, Hraunfossar, Barnafoss, ratsastusta Mosfellsbærissa ja kuumissa lähteissä lillumista useaan otteeseen. Löysimme superhalvat lennot pohjoiseen, Akureyriin, ja tiistaina olisi lähtö! Jos pohjoisen retken jälkeen ehtisimme vielä pyörähtää Länsivuonoilla, olisin tooodella onnellinen. Sellaiset suunnitelmat siis viimeisille Islantiviikoille. Surullista että tämä paratiisi täytyy kohta jättää taakse. Koulukurssit olemme saaneet päätökseen ja kuvaukset käydyistä kursseista kirjoittelemme myöhemmin. Kuvituksena muutama surullinen kuva, koska näemmä upouusi muistitikkuni, jolle siirsin kuvat retkiltämme, on mystisesti tuhonnut 90 % kuvista (miksi en ole yllättynyt?!). Onneksi ne ovat vielä kamerassa tallella mutta silti. Huohh.
Tämän kuvan kähvelsin äitini lähettämästä sähköpostista... Ilmakuvaa Islannista!
Strokkur posahtaa
Suht jännittävä tie Nesjavelliriin, lunta oli meidän kaistalla aina strategisissa kohdissa, luonnollisesti.
Pienimuotoista teollisuusvakoilua Islannin toiseksi suurimmalla geotermisellä voimalaitoksella (Nesjavellir power plant)
Þingvallavatn
Astetta mutkaisempaa tietä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti